Kysymyksiä ja vastauksia merituulituulivoimasta

Yhteiskunnan nopea sähköistyminen sekä fossiilisista polttoaineista luopuminen kasvattavat Suomen sähköntarvetta tulevina vuosina voimakkaasti. Erityisesti teollisuuden sähköistyminen vaatii tulevaisuudessa valtavia määriä lisää uusiutuvaa energiaa.

Merituulivoima on keskeinen keino hillitä ilmastonmuutosta ja vastata tulevaisuuden kasvavaan sähkönkysyntään lisäämällä kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa. Näin parannetaan myös Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Sen lisäksi, että merituulivoima kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia merkittävästi, on se tekniikan kehittymisen myötä edullisin tapa tuottaa sähköä tulevaisuudessa.

Merituulivoiman sähköntuotantopotentiaali on merkittävästi maatuulivoimaa suurempi. Merellä tuuliolosuhteet ovat voimakkaammat ja tasaisemmat. Merelle voidaan myös rakentaa huomattavasti suurempia ja tehokkaampia voimaloita kuin maalle. Lisäksi merelle on mahdollista toteuttaa laajempia kokonaisuuksia, koska rajoitteita on usein vähemmän kuin maalla.

Merituulivoimalat eivät ulkonäöltään tai tekniikaltaan muuten eroa maatuulivoimaloista, mutta merelle voidaan rakentaa huomattavasti suurempia ja tehokkaampia voimaloita kuin maalle. Merituulivoimaloiden roottorit suhteessa niiden torniin ovat tyypillisesti suurempia kuin maatuulivoimaloissa. Merituulivoimaloiden perustukset asennetaan merenpohjaan tai ne ovat kelluvia. Myös sähkökaapelit kulkevat merenpohjassa.

Merituulipuiston alueelle rakennetaan merisähköasema, johon voimaloiden väliset sähkönsiirtokaapelit yhdistetään. Sähkönsiirtokaapelit kulkevat merenpohjassa. Merisähköasemalta sähkö siirretään kaapelia pitkin mantereelle, josta sähkö siirretään eteenpäin maakaapeleilla sähköasemalle. Sieltä se siirtyy Fingridin hallinnoimaan kantaverkkoon ilmajohtoa pitkin.

Suuren mittakaavan merituulivoimahankkeet mahdollistavat merkittäviä uusia investointeja Suomeen. Hankkeet toteutetaan markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukia. Mukanaan investoinnit tuovat työtä ja verotuloja hankkeiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon aikana. Suuren merituulivoimahankkeen koko elinkaaren aikainen työllisyysvaikutus on lähes 40 000 henkilötyövuotta.

Avomerelle, Suomen talousvyöhykkeelle suunnitellut merituulipuistot eivät sijaitse minkään kunnan alueella. Suomen talousvyöhykkeelle rakennettavasta tuulivoimasta ja niiden rakenteista ei talousvyöhykelain (1058/2004) perusteella makseta kiinteistöveroa. Työllisyysvaikutus kerryttää kuitenkin alueella kunnallis-, yhteisö-, arvonlisä-, tuote- ja tuotantoveroa.

Kaikilla energiantuotantomuodoilla on omat kokonaisvaikutuksensa. Merituulivoiman ympäristövaikutukset kohdistuvat merialueen lajistoon ja luontoon sekä sähkönsiirron osalta maa-alueen ympäristöön.

Ympäristövaikutukset riippuvat suuresti merituulipuiston sijaintipaikasta. Vaikutukset arvioidaan perusteellisesti hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), jonka avulla haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään tai kokonaan estämään. Arvioinnissa selvitetään kattavasti muun muassa vaikutukset alueen linnustoon, kalastoon, merinisäkkäisiin ja merenpohjaan. Lisäksi selvitetään hankkeen vaikutukset ihmisten toimintaan esimerkiksi maiseman, elinkeinojen, kulttuuriperinnön, asutuksen, aluevalvonnan ja merenkulun osalta.

Merituulipuistot voivat vaikuttaa alueen kalastoon ja sen käyttäytymiseen. Tyypillisesti vaikutukset ovat suurempia rakennusaikana ja tasoittuvat tuulipuiston valmistututtua. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan perusteellisesti koko prosessin ajan osana YVA-menettelyä. Alueella toimivien kaupallisen kalastajien määrä, pyyntialueet sekä saalistiedot selvitetään. Heitä haastatellaan, jotta tarkemmat tiedot alueen kalalajistosta, kutualueista, vaelluskaloista ja niiden kulkureiteistä, uhanalaisista lajeista ja kaupallisesti merkittävistä kalalajeista saadaan selville.

Merituulipuistot voivat vaikuttaa myös laivojen reitteihin. Merenkulun sujuvuus on Suomen teollisuudelle välttämätöntä, ja siksi sujuvuus varmistetaan merituulivoimahankkeen suunnittelussa. Vaikutuksia kauppamerenkulun ja merenkulun yleiseen turvallisuuteen ja sujuvuuteen arvioidaan yhdessä viranomaisten kanssa sekä osana YVA-menettelyä.

Tällä hetkellä markkinoilla olevien uusien merituulivoimaloiden toiminta-aika on 25–30 vuotta, tulevaisuudessa tekniikan kehittymisen myötä jopa 35–40 vuotta. Toiminta-aika on sama kuin maalla sijaitsevien tuulivoimaloiden.

Toiminta-ajan päätyttyä merituulivoimalat ja muut rakenteet puretaan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Yli 80 prosenttia voimaloiden osista voidaan kierrättää. Purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Tuulivoimaloiden perustukset voidaan myös jättää paikalleen mereen, jos niiden purkaminen tuottaa enemmän haittaa ympäristölle kuin paikalleen jättäminen.

Tuulivoiman avulla voidaan vedestä tuottaa vetyä. Tuotannossa käytettävä elektrolyyseri vaatii paljon sähköä, minkä vuoksi merituulivoima soveltuu erinomaisesti vedyn tuotantoon. Merellä tuotettu vety kuljetetaan merenpohjassa kulkevia putkia pitkin mantereelle. OX2 selvittää vedyntuotantomahdollisuuksia myös Suomen merituulivoimahankkeissaan.

Merituulivoimahankkeiden suunnittelu ja luvitus kestää useita vuosia. Hankekehitysvaiheessa hankkeille haetaan tarvittavat luvat ja toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA. Myöhemmässä vaiheessa hankkeille etsitään toteuttajat ja suunnitellaan, minkä tyyppiset voimalat, perustukset ja merisähköasemat rakennetaan sekä miten tuulipuiston sähkönsiirto toteutetaan.

Merituulipuiston rakentaminen on mittava investointi, joten hankkeille etsitään myös sijoittaja. Lisäksi tuulipuiston tuottamalle sähkölle etsitään yleensä ostaja. Vaihtoehtoisesti sähkö voidaan myydä sähkömarkkinoilla.

Esimerkiksi OX2:n Halla ja Laine -hankkeiden luvitusmenettelyt ja tutkimukset kestävät arviolta vuoteen 2025 loppuun ja varsinainen rakentaminen voidaan aloittaa arviolta vuonna 2027. Sähköntuotannon arvioidaan käynnistyvän 2030-luvulla. Alla on kuvattu Hallan ja Laineen eteneminen vaiheittain.