Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennushanke toi työtä ja toimeliaisuutta Vaalan alueelle

Toukokuu 2021


On kevät ja Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustyömaalla Vaalassa on odottava tunnelma. Työmaalla valmistaudutaan tulevaan kesään, joka on tuulipuiston rakennushankkeessa merkittävä hetki. Kesällä nimittäin alkaa 24 tuulivoimalan pystyttäminen.


Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustöistä vastaava OX2:n projektipäällikkö Eero Länsimäki odottaa innolla tulevia työvaiheita.


”Tuulivoimaloiden pystyttäminen on erittäin vaativa, mutta myös mahtava työvaihe. On hienoa nähdä, kun voimalat nousevat pala kerrallaan korkeuksiin. Jokainen työvaihe on äärimmäisen huolellisesti suunniteltu ja vaatii monenlaista erityisosaamista. Pystytysten aikana tuulipuistossa työskentelee yhtäaikaisesti lähes 150 henkilöä. Kaikkien on tiedettävä tarkkaan, missä vaiheessa mitäkin tapahtuu, joten työnjohdollisesti vaihe on haastava”, Eero toteaa.


Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustyöt alkoivat vuonna 2020. Kuva: Anders Lönnfeldt

Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennushanke toi työtä ja toimeliaisuutta Vaalan alueelle

Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustyöt alkoivat vuonna 2020. Kuva: Anders Lönnfeldt

Toukokuu 2021


On kevät ja Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustyömaalla Vaalassa on odottava tunnelma. Työmaalla valmistaudutaan tulevaan kesään, joka on tuulipuiston rakennushankkeessa merkittävä hetki. Kesällä nimittäin alkaa 24 tuulivoimalan pystyttäminen.


Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustöistä vastaava OX2:n projektipäällikkö Eero Länsimäki odottaa innolla tulevia työvaiheita.


”Tuulivoimaloiden pystyttäminen on erittäin vaativa, mutta myös mahtava työvaihe. On hienoa nähdä, kun voimalat nousevat pala kerrallaan korkeuksiin. Jokainen työvaihe on äärimmäisen huolellisesti suunniteltu ja vaatii monenlaista erityisosaamista. Pystytysten aikana tuulipuistossa työskentelee yhtäaikaisesti lähes 150 henkilöä. Kaikkien on tiedettävä tarkkaan, missä vaiheessa mitäkin tapahtuu, joten työnjohdollisesti vaihe on haastava”, Eero toteaa.


Voimaloiden siipien kuljetukset. Kuva: Petteri Löppönen

Voimalat paikalle erikoiskuljetuksin

Ennen pystyttämistä tuulivoimalakomponentit toimitetaan yksitellen Raahen satamasta tuulipuistoon Metsälamminkankaalle. Enimmillään 230 metriä korkeiden tuulivoimaloiden komponentit ovat kookkaita ja niiden erikoiskuljetukset vaativat tarkan kuljetussuunnitelman.

Esimerkiksi yhden tuulivoimalan tornin alimmainen osa eli pohjalohko on pituudeltaan noin 20 metriä ja painaa 90 tonnia. Siivet puolestaan ovat kevyempiä, mutta pisimmillään reilut 75-metrisinä nekin ovat haastavia kuljettaa. Kuljetukset satamasta tuulipuistoon tehdäänkin yöaikaan, jotta niistä on mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Komponenttien saapuessa yksitellen tuulipuistoon aletaan niitä pystyttää ja asentaa paikalleen, ja niin voimalat valmistuvat yksitellen asennusten edetessä.

Viimeistenkin voimaloiden odotetaan olevan pystyssä Metsälamminkankaalla marraskuussa. Sen jälkeen tuulipuisto on valmis tuottamaan sähköä valtakunnan verkkoon. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto tulee olemaan noin 400 gigawattituntia, joka vastaa yli 80 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/kotitalous).

Voimalat paikalle erikoiskuljetuksin

Voimaloiden siipien kuljetukset. Kuva: Petteri Löppönen

Ennen pystyttämistä tuulivoimalakomponentit toimitetaan yksitellen Raahen satamasta tuulipuistoon Metsälamminkankaalle. Enimmillään 230 metriä korkeiden tuulivoimaloiden komponentit ovat kookkaita ja niiden erikoiskuljetukset vaativat tarkan kuljetussuunnitelman.

Esimerkiksi yhden tuulivoimalan tornin alimmainen osa eli pohjalohko on pituudeltaan noin 20 metriä ja painaa 90 tonnia. Siivet puolestaan ovat kevyempiä, mutta pisimmillään reilut 75-metrisinä nekin ovat haastavia kuljettaa. Kuljetukset satamasta tuulipuistoon tehdäänkin yöaikaan, jotta niistä on mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Komponenttien saapuessa yksitellen tuulipuistoon aletaan niitä pystyttää ja asentaa paikalleen, ja niin voimalat valmistuvat yksitellen asennusten edetessä.

Viimeistenkin voimaloiden odotetaan olevan pystyssä Metsälamminkankaalla marraskuussa. Sen jälkeen tuulipuisto on valmis tuottamaan sähköä valtakunnan verkkoon. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto tulee olemaan noin 400 gigawattituntia, joka vastaa yli 80 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/kotitalous).

Projektipäällikkö Eero Länsimäki vastaa tuulipuiston rakennustöistä. Kuva: Petteri Löppönen

Tiestö ja perustukset kuntoon

Paljon on Metsälamminkankaan työmaalla tapahtunut tähänkin saakka, sillä takana on nyt noin vuoden mittainen rakennusurakka. Tuulipuiston rakennustyöt alkoivat keväällä 2020. Silloin alueella ryhdyttiin rakentamaan teitä ja tuulivoimaloiden perustuksia.

Teitä tuulipuiston alueelle on rakennettu tai uusittu yhteensä 17 kilometriä. Voimalat vaativat tuekseen vahvat perustukset. Tuulivoimalan perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet. Alueen hyvälaatuinen peruskallio on mahdollistanut sen, että 19 perustusta 24:stä on toteutettu kallioankkureilla, jolloin yksi perustus vaatii vain 24 tonnia terästä ja noin 200 tonnia betonia. Tämä on alle kolmasosa vastaavan maanvaraisen teräsbetoniperustuksen materiaalimääristä.

Rakennusvaihe kestää tuulipuiston koosta riippuen yleensä noin kaksi vuotta, ja sen aikana Eeron työssä ei kahta samanlaista päivää ole. Työpiste vaihtelee tilanteen mukaan toimiston ja työmaan – Oulun ja Vaalan – välillä.

”Nautin siitä, että työmaalla saan olla kädet sorassa siellä missä tapahtuu. Toisaalta hallinnoin laajaa kokonaisuutta rakennusvaiheen sopimuksista laskelmiin ja visioin tulevaisuutta. Yksi mielenkiintoisimpia hetkiä on kuitenkin aina valmiin tuulivoimalan torniin kiipeäminen, huipulla on upeaa käydä.”

Tiestö ja perustukset kuntoon

Projektipäällikkö Eero Länsimäki vastaa tuulipuiston rakennustöistä. Kuva: Petteri Löppönen

Paljon on Metsälamminkankaan työmaalla tapahtunut tähänkin saakka, sillä takana on nyt noin vuoden mittainen rakennusurakka. Tuulipuiston rakennustyöt alkoivat keväällä 2020. Silloin alueella ryhdyttiin rakentamaan teitä ja tuulivoimaloiden perustuksia.

Teitä tuulipuiston alueelle on rakennettu tai uusittu yhteensä 17 kilometriä. Voimalat vaativat tuekseen vahvat perustukset. Tuulivoimalan perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet. Alueen hyvälaatuinen peruskallio on mahdollistanut sen, että 19 perustusta 24:stä on toteutettu kallioankkureilla, jolloin yksi perustus vaatii vain 24 tonnia terästä ja noin 200 tonnia betonia. Tämä on alle kolmasosa vastaavan maanvaraisen teräsbetoniperustuksen materiaalimääristä.

Rakennusvaihe kestää tuulipuiston koosta riippuen yleensä noin kaksi vuotta, ja sen aikana Eeron työssä ei kahta samanlaista päivää ole. Työpiste vaihtelee tilanteen mukaan toimiston ja työmaan – Oulun ja Vaalan – välillä.

”Nautin siitä, että työmaalla saan olla kädet sorassa siellä missä tapahtuu. Toisaalta hallinnoin laajaa kokonaisuutta rakennusvaiheen sopimuksista laskelmiin ja visioin tulevaisuutta. Yksi mielenkiintoisimpia hetkiä on kuitenkin aina valmiin tuulivoimalan torniin kiipeäminen, huipulla on upeaa käydä.”

Kone- ja metallipalvelu Schroderuksen yrittäjäveljekset Joni ja Jan Schroderus ovat olleet Metsälamminkankaan tuulipuiston hankkeessa monessa mukana. Kuva: Petteri Löppönen

Paikalliset yritykset korvaamaton apu

Mittava rakennushanke on tuonut myös työtä ja toimeliaisuutta Vaalaan ja ympäröiviin kuntiin. Vaikka osa rakentajista on kauempaa tulevia erikoisosaajia, on esimerkiksi maanrakennustöihin ja työmaan palveluihin käytetty paikallista osaamista ja palveluita. Alueen yrityksiltä on hankittu muun muassa työmaakoneita ja kuljetuskalustoa kuljettajineen. Kuljettajia on tullut ainakin Paltamosta, Muhokselta, Kajaanista, Oulusta ja Vuolijoelta. Lisäksi on tarvittu paikallisesti tuotettuja majoitus-, ravitsemus- ja siivouspalveluita.

Vuolijokelainen perheyritys Kone- ja metallipalvelu Schroderus on ollut Metsälamminkankaan työmaalla monessa mukana. Yritystä pyörittävät veljekset Jan ja Joni sekä isä Jouko Schroderus.

”Tuulipuiston tuoma työmäärä ja työn vaihtelevuus on ollut meille positiivinen yllätys. Aluksi oli puhe, että autamme silloin tällöin, mutta lopulta meillä on ollut työmaalla jatkuvasti kahdesta viiteen miestä. Tämän takia olemme myös palkanneet lisää henkilöstöä”, Jan Schroderus kertoo ja veli Joni lisää:

”Olemme pyrkineet tarjoamaan ratkaisun kaikkiin esiin tuleviin tarpeisiin. Olemme muun muassa hoitaneet vesien pumppauksia ja huolehtineet, että voimalaperustukset pysyvät kuivina, hoitaneet työmaan vesi- ja polttoainehuoltoa, tiestön kunnossapitoa ja aurausta, aitauksien ja viitoitusten asennuksia, työmaan sisäistä tavaraliikennettä sekä työmaakoneiden ja laitteiden korjauksia. Lisäksi vuokrasimme työmaalle kaksi traktoria.”

Schroderuksen veljekset pitävät hienona asiana sitä, että tuulivoiman rakentaminen on työllistänyt alueen ihmisiä. Hanke on myös ollut hyvä kokemus ryhmähengestä.

”Tässä hankkeessa on ollut hienoa olla mukana työmaan yhteishengen takia. Kaikkien yritysten ja työntekijöiden kesken on puhallettu yhteen hiileen ja kaikilla on halu löytää yhdessä parhaat toteutustavat. Jos tilaisuus tulee, niin olemme mielellämme mukana vastaavissa hankkeissa uudestaankin”, veljekset toteavat yhdestä suusta.

Paikalliset yritykset korvaamaton apu

Kone- ja metallipalvelu Schroderuksen yrittäjäveljekset Joni ja Jan Schroderus ovat olleet Metsälamminkankaan tuulipuiston hankkeessa monessa mukana. Kuva: Petteri Löppönen

Mittava rakennushanke on tuonut myös työtä ja toimeliaisuutta Vaalaan ja ympäröiviin kuntiin. Vaikka osa rakentajista on kauempaa tulevia erikoisosaajia, on esimerkiksi maanrakennustöihin ja työmaan palveluihin käytetty paikallista osaamista ja palveluita. Alueen yrityksiltä on hankittu muun muassa työmaakoneita ja kuljetuskalustoa kuljettajineen. Kuljettajia on tullut ainakin Paltamosta, Muhokselta, Kajaanista, Oulusta ja Vuolijoelta. Lisäksi on tarvittu paikallisesti tuotettuja majoitus-, ravitsemus- ja siivouspalveluita.

Vuolijokelainen perheyritys Kone- ja metallipalvelu Schroderus on ollut Metsälamminkankaan työmaalla monessa mukana. Yritystä pyörittävät veljekset Jan ja Joni sekä isä Jouko Schroderus.

”Tuulipuiston tuoma työmäärä ja työn vaihtelevuus on ollut meille positiivinen yllätys. Aluksi oli puhe, että autamme silloin tällöin, mutta lopulta meillä on ollut työmaalla jatkuvasti kahdesta viiteen miestä. Tämän takia olemme myös palkanneet lisää henkilöstöä”, Jan Schroderus kertoo ja veli Joni lisää:

”Olemme pyrkineet tarjoamaan ratkaisun kaikkiin esiin tuleviin tarpeisiin. Olemme muun muassa hoitaneet vesien pumppauksia ja huolehtineet, että voimalaperustukset pysyvät kuivina, hoitaneet työmaan vesi- ja polttoainehuoltoa, tiestön kunnossapitoa ja aurausta, aitauksien ja viitoitusten asennuksia, työmaan sisäistä tavaraliikennettä sekä työmaakoneiden ja laitteiden korjauksia. Lisäksi vuokrasimme työmaalle kaksi traktoria.”

Schroderuksen veljekset pitävät hienona asiana sitä, että tuulivoiman rakentaminen on työllistänyt alueen ihmisiä. Hanke on myös ollut hyvä kokemus ryhmähengestä.

”Tässä hankkeessa on ollut hienoa olla mukana työmaan yhteishengen takia. Kaikkien yritysten ja työntekijöiden kesken on puhallettu yhteen hiileen ja kaikilla on halu löytää yhdessä parhaat toteutustavat. Jos tilaisuus tulee, niin olemme mielellämme mukana vastaavissa hankkeissa uudestaankin”, veljekset toteavat yhdestä suusta.

Lisää tietoa Metsälamminkankaan hankkeesta löydät hankkeen omilta sivuilta:

Metsälamminkangas

Lisää tietoa Metsälamminkankaan hankkeesta löydät hankkeen omilta sivuilta:

Metsälamminkangas